Oahpuid gaskkalduhttin ja oahpuin earráneapmi

Oahpuid gaskkalduhttin ja oahpuin earráneapmi

Studeanttas lea vuoigatvuohta gaskaboddosaččat gaskkalduhttit oahpuid, jos sivvan lea

  • vearjogeatnegasvuohta / siviilabálvalus / nissoniid eaktodáhtolaš vearjobálvalus
  • buohcuvuođaluopmu (badjel 30 beaivvi)
  • áigi go oažžu etniid-, áhčiid dahje vánhemiidruđa
  • eará ákkastallojuvvon sivva.

Studeanta sáhttá máhccat gaskaboddosaš gaskkalduhttima maŋŋá čađahit dutkosis lohppii. Oahpuid gaskkalduhttima sáhttá ohcat čálalaččat oahppolágádusa skoviin, man oaččot iežat ofelaš-bagadallis.

Oahppogeatnegasvuođa čađaheami mearreáigásaš gaskkalduhttimis ásahuvvo oahppogeatnegasvuođalága 7 §:s.

Jos studeanta háliida earránit skuvlejumis, son almmuha earráneamis skuvlejumi lágideaddjái čálalaččat oahppolágádusa skoviin. Skovi oažžu ofelaš-bagadalli.

Jos studeanta háliida joatkit oahpuidis maŋŋeleappos earráneami maŋŋá, son galgá ohcat skuvlii ođđasit. Dahkkojuvvon čađaheamit dovddastuvvojit ja duođaštuvvojit oassin ođđasit álggahuvvon dutkosa.

Jos studeanta lea válljen suorggi boastut, su stivrejit ohcat dutkosii mii heive sutnje buorebut.

Oahppogeatnegas sáhttá almmuhit earráneamis dušše, jos son lea álggahan oahppogeatnegasvuođalága čuvvon oahpuid soames eará oahppolágádusas. Jos oahppogeatnegas gaskkalduhttá oahpuidis ja báhcá oahpposaji haga, almmuhuvvo áššis studeantta ássanbáikegoddái.

Studeanta sáhttá gávnnahit earránan oahppin, jos lea čielggas, ahte son ii áiggo joatkit oahpuidis PMGP/HOKS mielde.

Oahppogeatnegasa sáhttá gávnnahit earránan oahppin mánotbaji geažes das, go studeanta lea maŋimuš háve oassálastán skuvlejupmái PMGP/HOKSs sohppojuvvon vugiin. Ovdal go oahppogeatnegas gávnnahuvvo earránan oahppin, áššis almmuhuvvo studentii ja su fuolaheaddjái. Jos oahppogeatnegas gávnnahuvvo earránan oahppin dan haga, ahte sus lea ođđa oahpposadji, almmuhuvvo áššis studeantta ássanbaikegoddái.